Valmentaja

Valmentaja

Valmentajana minua ajaa halu auttaa muita. Haluan osoittaa mihin suuntaan kestävyysurheilija voi harjoitteluaan viedä, periodisoida sitä vuositasolla sekä tuoda treenaamiseen järjestelmällisyyttä, seurantaa ja ajatusta. Toivoisin voivani ohjata kestävyyslajin harrastajia uusille urille ja saavuttamaan parempi suoritustaso.

Tarjoan valmennusta hyvin laajalla skaalalla. Luonnollisesti olen valmentanut kestävyysurheilijoita eri lajeissa kuten maastopyöräilyssä, maantiepyöräilyssä, ratajuoksussa ja triatlonissa. Tämä lisäksi olen muun muassa toteuttanut nopeus- ja nopeuskestävyysvalmennusta rugbypelaajalle sekä voimavalmennusta hiihtäjälle. Erityisesti haluan optimoida harjoittelua niille, joilla on vain vähän aikaa käytettävissä harjoitteluun, mutta jotka kuitenkin haluavat kehittyä lajissaan.

Olen alkanut näkemään myös kunnon ylläpitämisen tärkeyden koko elämän kaaressa. Työssäkäyvänä kolmilapsisen perheen isänä, olen löytänyt hyviä keinoja tähän suhteellisen pienellä ajankäytöllä; olen huomannut kuinka järkevästi käytettynä voi kaksi tuntia viikossa ylläpitää yllättävänkin korkeaa kestävyyskuntotasoa. Oikein tehtynä näin voi onnistua kuntoilutasolla jopa joissain tapauksissa kehittymään.

Lyhyt esittely

Nuorena poikasena harrastin kestävyysjuoksua ja lukioikäisenä siirryin pyöräilyyn. Kun tulostasoni ei harjoittelusta huolimatta tuntunut nousevan, aloin kiinnostua valmennuskirjallisuudesta ja opiskelin miten kehitystä estävät blokit murretaan.

Lopuksi kävi niin, että mitä enemmän opin ja tiesin, sitä vähemmän käytin aikaa harjoitteluun; työssäkäynti matemaatikkona ja perhe kun olivat tärkeämpiä. Mutta valmennusinto vain kasvoi. Lopulta vaihdoin jopa ammattia ja kouluttauduin ensin liikuntatieteen maisteriksi ja sitten tohtoriksi. Teen tälläkin hetkellä aktiivisesti kestävyysharjoittelututkimusta, jolloin saan olla eturintamassa tietämässä mitä kestävyysharjoittelu on. Erityisenä osaamisena olen huomannut kykyni soveltaa tieteellistä tietoa käytännön tasolle, mitä olen hyödyntänyt kymmenissä yleistajuisissa artikkeleissani. Nykyään oma harjoitteluni on pitkälti oman kunnon ylläpitämistä ja löytämieni uusien valmennustapojen testaamista. Sen sijaan haluan jakaa oppiani muiden hyödyksi.

Julkaisut

Ladattavia raportteja

• Kestävyysharjoittelu ja lihassolutason tapahtumat (2020)
• Yksilöllisyys ja vasteet kestävyysharjoittelussa (2020)
• Kestävyysharjoittelun intensiteetit – Suuret linjat (2019) + liite
• Periodisaatio kestävyysurheilussa (2018)
• Maantiepyöräilyn lajianalyysi (2016)
• Kestävyyskuntovalmentajan tekniset apuvälineet
• Pyöräilyn hyötysuhteiden yhteyksiä
• Pudotushyppy
• Kestävyysjuoksijanaisen ravintoseuranta (yhdessä Leena Pirkolan kanssa)

Artikkeleita

• Tutkittua -palsta Hiihto-lehdessä (5/2023 —>)
• Maltillisella teholla saa maltillisia kestävyystuloksia (Liikunta & Tiede 1/2025)
• Mitä tarvitset, että pärjäät polkujuoksussa? (Polkujuoksija 1/2025)
• Ota kynnykset haltuun – Osa 1/2: Aerobinen kynnys (Fillari 2/2025)
• Miten käy eliittimaratoonarin ikääntyessä (Juoksija 2025)
• Pikakurssi naisten fysiologiasta ja ympäristön vaikutuksistta kestävyyssuoritukseen (Liikunta & Tiede 5/2024)
• Vinkit intervallien rakentamiseen (Juoksija 2024)
• Juoksuharrastuksen 7 hyvää ja 7 huonoa puolta (Juoksija 2024)
• Mitä tehdä talvella? (Juoksija 2024)
• Voimaharjoittelusta on moneksi (Liikunta & Tiede 2/2024)
• 9 vinkkiä harjoitteluviikkoon – Näin kokoat treenipalapelisi (Juoksija 2024)
• Vinkit intervallien rakentamiseen (Juoksija 2024)
• Pitkä peruskestävyyslenkki – Erot lyhyeen (Fillari 2024)
• Vahvista vastustuskykyäsi flunssakauteen (Hiihto 5/2023)
• Uskallatko tehdä peruskestävyyslenkit riittävän kevyesti? (Hiihto 2023)
• Parasta intervalliharjoitusta etsimässä (Juoksija 2023)
• Nosta kuntoasi palautumalla oikein (Fillari 2023) (yhdessä Aino Kuljukan kanssa)
• Miten huono suomalaisten nuorten miesten kunto on oikeasti? (Liikunta & Tiede 5/2023) (yhdessä Leena Pirkolan kanssa)
• Tutkittua-palsta Pyöräily + Triathlon -lehdessä (4/2021 – 4/2023)
• Erikoispyörillä vaihtelua harjoitteluun (Fillari 2023)
• Mitä mittarisi sinulle kertoo — Ota harjoittelun seuranta haltuusi (Hiihto 2023)
• Intervalliharjoitus mainiona seurantatyökaluna (Juoksija 2/2023) (yhdessä Olli-Pekka Nuuttilan kanssa)
• Peruskestävyys nousee hitaasti (Pyöräily + Triathlon 2/2023)
• Onko seuranta tärkeämpi kuin harjoitteluohjelma? (Pyöräily + Triathlon 1/2023) (yhdessä Aino Kuljukan kanssa)
• Kuinka huippujuoksijat harjoittelevat? (Juoksija 8/2022)
• Onko polarisoitu harjoittelu avain menestykseen? (Fillari 4/2022)
• Pidä kuntosi (Fit 7/2022)
• Miten sisä- ja ulkopyöräilyn tehot eroavat (Pyöräily + Triathlon 3/2022) (yhdessä Timi Malisen kanssa)
• 13 syytä nousta satulaan (Fit 5/2022)
• Parasta vetotreeniä etsimässä (Pyöräily + Triathlon 2/2022) (yhdessä Leena Pirkolan kanssa)
• Suomalaisten arvokisaonnstumisissa parantamisen varaa (Huippu-urheilu uutiset 2021) Yhdessä Aapo Räntilän kanssa
• Älä juokse niin kuin muut (Juoksija 5/2021)
• Mitä kynnystesti ei kerro (Juoksija 1/2021)
• Mita mittarisi sinulle kertoo (Juoksija 6/2020)
• Huomioiko valmennus yksilollisyyden? (Valmentajalehti kesä/2020, yhteisjulkaisu Aapo Räntilän kanssa)
• Harjoittelun yksilolliset vasteet – mistä oikeasti on kyse? (Liikunta & Tiede 3/2020, yhteisjulkaisu Aapo Räntilän kanssa)
• Harjoitteluun on monta polku (Juoksija 1/2020)
• Rakenna kynnys kisakuntoon (Pyöräily + Triathlon 5/2019)
• Mitä sinun tulisi tietää pyöräilyn taloudellisuudesta? (Pyöräily + Triathlon 4/2019)
• Harjoittelun erot – Konkari vs. aloittelija (Juoksija 3/2019)
• Harjoittelun 9 sudenkuoppaa (Juoksija 2/2019)
• Periodisaation kritiikitön käyttö estää kehitttymisen (Huippu-Urheilu-Uutiset 4/2018, yhteisjulkaisu Aapo Räntilän kanssa)
• Voimasta, kestävyydestä ja harjoittelusta (Liikunta & Tiede 6/2018)
• 19th International Symposium (Modern Science and Practice for Strength and Endurance Training), Jyväskylä, 2018 Tiivistelmä luennoista
• Liikkumisen taloudellisuus (Liikunta & Tiede 4/2018)

Liikuntatieteellisiä artikkeleita

• Why low-intensity endurance training for athletes? European Journal of Applied Physiology (2025)
• Substituting low intensity endurance exercise with high intensity micro-intervals: Responses to acute exercise (Hyväksytty julkaistavaksi) International Journal of Sports Physiology and Performance (2025) (Yhteisjulkaisun muut kirjoittajat: Iivari, M., Nuuttila, O.-P., Malinen, T.)
• Effects of a 10-week low and high intensity training intervention on performance abilities–with a special reference to durability. Väitöskirja, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto (2024).
• How to equalize high- and low-intensity endurance exercise dose? International Journal of Sports Physiology and Performance, 19, 851-859 (2024) [Invited review] (Yhteisjulkaisun muut kirjoittajat: Nuuttila, O.-P., Heinonen, O. J., Kyröläinen, H., Nummela, A.)
• Endurance training volume cannot entirely substitute for the lack of intensity. PlosOne, 19(7), e030727 (2024) (Yhteisjulkaisun muut kirjoittajat: Heinonen, O.J., Nummela, A., Kyröläinen, H.)
• Exercise enjoyment does not predict change in aerobic capacity during a strenuous 10-week endurance exercise intervention. Biomedical Human Kinetics 16(1), 89-98 (2024) (Yhteisjulkaisun muut kirjoittajat: Heinonen, O.J., Nummela, A., Kokkonen, M., Kyröläinen, H.)
• Predicting running performance and adaptations with maximal sustainable effort intervals. International
  Journal of Sports Medicine 44(09) 657-663 (2023) (Yhteisjulkaisun muut kirjoittajat: Nuuttila, O.-P.,Kyröläinen, H., Nummela, A.)
• Durability is improved by both low and high intensity endurance training. Frontiers in Physiology 14, 203 (2023) (Yhteisjulkaisun muut kirjoittajat: Heinonen, O.J., Nummela, A., Laukkanen, J., Auvinen, E.P., Pirkola, L., Kyröläinen, H.)
• Does periodization work? Athletes perform better in major events than in minor competitions. International Journal of Sports Science & Coaching 17(2), 430 – 436 (2021) (yhteisjulkaisun muut kirjoittajat: A. Räntilä)
• A Comparison of Methodological Approaches to Measuring Cycling Mechanical Efficiency. Sports Medicine – Open 5 (23) (2019) (Yhteisjulkaisun muut kirjoittajat: V. Linnamo ja H. Kyröläinen)
• Corrected whole blood biomarkers – the equation of Dill and Costill revisited. Physiological Reports 6 (12) (2018) (Yhteisjulkaisun muut kirjoittajat: H. Kyröläinen ja H. Kainulainen)