Mitä uutta erikoispyörät voivat tuoda harjoitteluun (2/4): Nojapyörä – lokoisasti ja nopeasti

Mitä uutta erikoispyörät voivat tuoda harjoitteluun (2/4): Nojapyörä – lokoisasti ja nopeasti

Tässä neliosaisessa sarjassa kerron omakohtaisia näkemyksiäni erilaisten erikoispyörien käytöstä: vapaaratattoman (eli fiksin) käytöstä kerrottiin ensimmäisessä osassa. Nyt toisessa osassa keskitytään nojapyörään.

Nojapyöriä on monenlaisia, kaksipyöräisistä nelipyöräisiin ja istuma-asento vaihtelee suorasta istuma-asennosta hyvin makaavaan. Itse kerron nyt kuitenkin kokemuksistani suhteellisen makaavan kaksipyöräisen nojapyörän kanssa, joka on suunniteltu matka-ajoa ja ilmeisesti myös kisaamista varten.

Normipyörään verrattuna nojapyörässä on pari eroa:

  1. Ajoasento on istuva /makaava ja polkimet ovat edessä
  2. Pyörä painaa yleensä huomattavasti enemmän kuin normipyörä.

Nojapyörä, matka-/kilpamalli

Makaava asento haittaa voimantuottoa

Huonoina puolina nojapyörällä ovat selkeästi ylämäet ja kiihdytykset. Koska voimaa ei voi hakea seisoma-asennolla kuten normipyörällä ja kun lisäksi pyörä painaa 18 kg, on liikuteltavaa massaa enemmän eikä kiihdytyksiin ja ylämäkiin saa ylimääräistä voimaa. Niinpä toisinaan lyhyetkin jyrkät ylämäet joutuu matelemaan 10 km/h nopeuksilla.

Edelleen, toisinaan sitä unohtaa kiihdyttää riittävään matkavauhtiin, kun se kiihdyttäminen vain on hieman vaivalloista ja ajatusta vaativaa puuhaa. Sitä voi helposti unohtua ajelemaan normaalia pienemmällä nopeudella ihan vain koska pyörä ei oikein tavoita matkanopeutta niin helposti.

Lisäksi makuuasennon takia minulla puutuvat varpaat kun ne kolmekin tuntia sojottavat koko ajan ylöspäin hieman kohossa asennossa. Tähän on tosin auttanut kenkien solkien hyvin auki jättäminen.

Makaavan asennon takia myöskään kuoppia ei pääse pakoon; on vain luotettava vermeen jousituksiin.

Näkyvyys on huono nojapyörässä. Niin muille tielleliikkujille kuin itseni kannalta liikenteeseen. Itse käytän huomiolippua etten jäisi autojen alle. Lisäksi taaksepäin näkyvyys itselleni on vaikeaa ja peilin hankkiminen on ollut useasti harkinnassa. Kaupunkiajo ja risteyksien ylittäminen onkin aika kammoksus minun hyvin makaavalla nojapyörällä. Kaupunkiajossa kolmipyöräinen, hyvin pystyllä istuma-asennolla varustettu nojapyörä olisi näppärä.

Yllättävänä seikkana tuntuu, että pienenkin lepotauon jälkeen (1 – 2 min) pääseminen polkemisrutiinin voi jostain syystä kestää yllättävän kauan, 5 – 10 min. En ole keksinyt tälle syytä, mutta normipyörällä en ole moista viivettä havainnut vaikka vilkasliikenteisen tien ylittämisen jälkeen.

Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että makuuasento on pienillä nopeuksilla hyvin epävakaa. Alle 7 km/h nopeudella nojapyörä muuttuu hyvin kiikkeräksi ja kaatuminen on lähellä. Erityisesti tämä tarkoitaa, että liikkeelle lähdettäessä on heti ensimmäisellä polkaisulla kiihdytettävä yli 7 km/h nopeuteen, mikä ensikertaisille tuntuu usein aika pelottavalta ajatukselta. Toisaalta sitten yli 40 km/h nopeuksilla ainakin oma nojapyöräni tuntuu hyvinkin vakaalta ja varmalta; Turun seudun suurimmassa alamäessäkin meno oli hyvin varmaotteista (~60 km/h).

Nojapyörällä lokoisasti

Nojapyörän painopiste on hyvin matalalla, joten teoriassa olen ajatellut, että sillä voisi tehdä kaarteita varmaan hyvinkin vauhdikkaasti kaatumatta. Itselläni itsesuojeluvaisto vain haraa vastaan kokeilla.

Makaava asento antaa paremman keskinopeuden ja lokoisan olon

Kaikki kerrotut huonot seikat ovat kuitenkin lillukanvarpuja kun katsoo suurta kuvaa. Totuus nimittäin on, että makaavampi asento antaa pienemmän ilmanvastuksen ja mukavamman ajoasennon. Ainakin itselläni Varsinais-Suomen suhteellisen tasaisilla teillä tämä tarkoittaa, että keskinopeudet pk-lenkeillä ovat 1 – 2 km/h nopeampia kuin maantiepyörällä.

Paitsi että tasaisilla pääsee hieman nopeammin, tuntuu, että alamäen jälkeen vauhti kasvaa suuremmaksi ja pysyy huomattavasti kauemmin korkeammalla kuin normipyörällä johtuen luonnollisestikin pienemmästä ilmanvastuksesta, mutta osittain myös suuremmasta massasta. (Mainittakoon, ettei tule epäselvyyksiä fysiikan mekaniikan laskuihin liittyen, että koska ilmanvastuskerroin on vakio, massakin vaikuttaa kuinka hyvin potentiaalienergiaa muuttuu liike-energiaksi).

Sykkeitä on sikäli vaikea seurata, että nojapyörässä sykkeet ovat hieman matalammat makaavasta asennosta johtuen: veren takaisin virtaaminen sydämeen jaloista on helpompaa.

Makuuasennosta on lisäksi se hyöty, että ainakin oma selkäni tykkää makaavammasta asennosta enemmän kuin maantiepyörän kumarasta. Niinpä nojapyöräni on omillaan yli 3 h reissuilla; vauhtia riittää ja olo on leppoisa kuin riippumatossa makoilisi.

Jalkalihaksia nojapyörällä

Ja sitten ne ylämäet. Vaikka niissä vauhti laskeekin selkeästi enemmän kuin normipyörällä, niin toisaalta harjoituksen kannalta ylämäet ovat oiva tapa tehdä voimaharjoitusta. Jos et usko, että pyöräillen voi tehdä voimaharjoittelua, niin et ole kokeillut polkea nojapyörällä jyrkkää ylämäkeä. Olo on kuin tekisi jalkaprässiä yhdellä jalalla, selkä nojattuna penkkiinkin ja kaikkea. Nojapyörällä saakin siis lenkistä helposti yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoituksen niin halutessaan.

Lisäksi pohkeet tuntuvat olevan ainakin minulla erilaisessa käytössä kuin normipyörällä ja lenkin päätteeksi pohjelihakset ovat hieman kireän tuntuiset.

Nojapyörällä pääsee nopeammin

Hankintahinta

Nojapyörät ovat vain valitettavan kalliita vermeitä hankkia. Niitä ei juurikaan saa käytettyinä, ja niitä myyvät yleensä vain erikoisliikkeet. Suomessakaan ei moni liike maahantuo nojapyöriä, joten aika etsimistä niiden hankkiminen lienee.

Yleisesti hyvä nojapyörät ovat selkeästi kalliimpia kuin hyvä maantiepyörä, ja hinnat ovat yleensä alkaen 2000 e. Ehkäpä hyvänä puolena voi sitten olla, ettei huonolaatuisia nojapyöriä oikein ole olemassa.

Nojapyörä antaa leppoisuutta ja lihasvoimaa

Omasta mielestäni nojapyörällä on erinomaista taittaa pitkiä matkoja leppoisasti ja se on aika ehdoton valintani pitkille pk-lenkeille ja retkille. Valmentamisen näkökulmasta sillä voi tehdä lenkin ohessa myös voimaharjoittelua helposti sopiviin ylämäkiin. Risteyksissä ja kaupunkiajossa nojapyöräni on toisaalta erittäin kömpelö, eikä lainkaan omimmassa ympäristössään.

Kadenssi on helposti hieman matalampi kuin normipyörällä, jos siihen ei kiinnitä erikseen huomiota. Leppoisien pk-lenkkien lisäksi myös vk-vedot onnistuvat hyvin nojapyörällä. Kovat intervallivedot teen mielelläni kyllä ennemmin normipyörällä.

Jos kaiken päälle haluaisi nojapyörän hyötyjä, mutta lisäksi kaverin mukaan retkelle, niin sitten tandemnojapyörä voisi olla hyvä hankinta. Kolmipyöräisen tandemin leveys ja korkeampi istuma-asento syövät kyllä ilmanvastuksellisen hyödyn, mutta matkanteon mukavuus on aivan omaa luokkaansa normipyöriin verrattuna.

Tandemnojapyörällä on mukava retkeillä

Ei kommentteja

Jätä kommentti